Suomalaiset ja viini

Suomalaista alkoholikulttuuria ajatellessa ei tule ensimmäiseksi miettineeksi viinejä. Suomalaiset tunnetaankin perinteisesti enemmän viinan ja saunakaljojen juojina. Osaksi syynä tähän voi olla se, ettei viinejä valmisteta Suomessa oikeastaan lainkaan. Toisaalta viinejä on myös pidetty jotenkin “paremman väen” juomana. Viime aikoina suomalaiset ovat kuitenkin kiinnostuneet viineistä yhä enemmän, ja todellisia viiniharrastajiakin löytyy.

Suomalaista viiniä?

Viinirypäleiden kasvattaminen on Suomen ilmastossa lähes mahdotonta, tosin sitä on yritetty jo 1700-luvun kartanoiden puutarhoissa. Joitakin pohjoisessa menestyviä lajikkeitakin on toki jalostettu, mutta kovin laajaa ei viinin viljely Suomessa ole. Suomalainen viini, jonka valmistus ylipäätään on verrattain vähäistä, tehdäänkin siis useimmiten marjoista, kuten herukoista tai karviaisista. Myös hedelmäviinejä valmistetaan jonkin verran.

  • Suomi ei ole tunnettu viinimaa.
  • Suomessa viiniä on pidetty herraskaisena juomana.
  • Suomalaiset viinit valmistetaan pääasiassa majoista ja hedelmistä.

Suomessa viinin valmistusta säädellään lailla. Omaan käyttöön viiniä saa toki valmistaa, ja 1980- ja 1990-luvuilla kotiviinin valmistus olikin melko suosittu harrastus. Monet luopuivat kotiviinin tekemisestä parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen, mutta jonkin verran viinejä yhä valmistetaan myös kotioloissa. Viinin valmistus sekä kotona että ammattimaisesti edellyttää hyvää hygieniaa ja viinin käymisprosessin ymmärtämistä. Muuten lopputulos voi olla kiljua.

Niin sanottu tilaviiniyrittäminen on ollut sallittua vuodesta 1995, ja vuonna 2019 Suomessa toimii muutama kymmenen viinitilaa. Tiloilla voi maistella ja ostaa niiden omia viinejä. Suomalaiset viinintuottajat ovat itse luoneet omille viineilleen laatujärjestelmän, jolla viinien laatua pyritään kontrolloimaan. Laatumääritelmissä otetaan huomioon raaka-aineet ja niiden alkuperä sekä viinin aistinvaraisesti havaittavissa olevat ominaisuudet, väri, sakeus, tuoksu ja maku.

  • Kotiviinin valmistus oli 1900-luvun lopulla suosittua.
  • Suomessa toimii joitakin ammattimaisia viinitiloja.
  • Viinitilat ovat luoneet itselleen omat laatustandardit.

Viinien myynti Suomessa

Vahvojen viinien myyminen on sallittua vain Alkossa. Vuonna 2018 voimaan tullut laki tosin sallii enintään 5,5 % sisältävien mietojen viinien myymisen ruokakaupassakin. Alkon viinivalikoimat ovat suhteellisen suuret, ja viinejä on tarjolla muutaman euron hintaisista pulloista satojen eurojen viineihin. Lisäksi eri viinien tilaaminen Alkon kautta on mahdollista. Myös Suomessa valmistettuja tilaviinejä voi ostaa Alkon tilausvalikoiman kautta.

Viiniä ravintolassa

Ravintolat voivat tilata viininsä suoraan maahantuojalta tai tuottaa maahan itse valitsemiaan viinejä. Ravintoloissa voikin olla myynnissä sellaisiakin viinejä, joita Alkon valikoimista ei löydy. Joillakin ruokaravintoloilla onkin huolella valittu viinikellari. Kaupunkien katukuvaan on myös ilmestynyt viiniin erikoistuneita ravintoloita. Toisinaan nämä ravintolat järjestävät myös erilaisia viininmaistelutilaisuuksia. Nykyään ravintoloilla on tietyin ehdoin mahdollisuus myös myydä viinejä ulos asiakkailleen.

Suomalaisten suosikkiviinit

Perinteisesti viinit luokitellaan neljään eri ryhmään niiden värin ja kuplivuuden mukaan. Eri viinityyppejä ovat punaviinit, valkoviinit, roseeviinit sekä kuohuviinit. Marja- ja hedelmäviinit muodostavat lisäksi oman ryhmänsä. Maailmalla valmistetuista viineistä noin puolet ovat punaviinejä ja yksi kolmasosa valkoviinejä. Loput parisen kymmentä prosenttia ovat rosee- ja kuohuviinejä sekä väkeviä viinejä. Suomalaisten viininkäyttötottumukset poikkeavat hieman noista prosenttiluvuista.

Suomalaiset suosivat muuta maailmaa enemmän valkoviinejä. Vuoden 2018 tilastojen mukaan suosituinta valkoviiniä myytin Alkossa yli 300 000 litraa enemmän kuin suosituinta punaviiniä. Suomen myydyimpiä viinejä ovat Alkon tilastojen mukaan edulliset, alle 10 euroa pullolta maksavat viinit, joita tavalliset kuluttajat suosivat. Kaikkein kalleimmat viinit menevätkin aiheeseen perehtyneille viiniharrastajille, joskus myös lahjoiksi.

Kuohuvaa juhlaan, glögiä jouluun

Kuohuviinien myynti Alkossa on selvästi vähäisempää kuin puna- ja valkoviinien. Kuohuviinin myynnissä näkyy kuitenkin selviä piikkejä juhlakausina. Kuohuviini kuuluu suomalaiseen uuden vuoden juhlintaan, ja toinen kuohuva juhla on vappu. Myös ruokakaupoissa myytävien mietojen kuohuviinien myynti lisääntyy noiden juhlapyhien aikaan merkittävästi. Kuohuviinimaljoja kilistetään myös onnitellessa syntymäpäiväsankaria, hääparia tai vaikkapa eläkkeelle jäävää työtoveria.

Toinen viiniin liittyä sesonkituote on glögi, jota suomalaiset nauttivat jouluna. Glögi voi toki olla alkoholitontakin, ja sitä voidaan terästää tilkalla viinaa. Alkossa myydään kuitenkin viinipohjaisia glögejä. Perinteisesti glögi on punaista, mutta nykyään on saatavilla myös valkoviiniglögejä. Glögin vaihtoehdoksi ovat suomalaiseenkin joulutarjoiluun löytäneet tiensä myös Glühweinit eli hehkuviinit, jotka ovat suosittuja Keski-Euroopassa.

Viini ja ruoka

Viiniä voi nauttia sellaisenaan seurustelujuomana, tai sitten sen voi yhdistää ruokaan. Perinteisesti ajatellaan, että valkoviinit sopivat yhteen kalan ja kasvisruoan kanssa, kun taas liha ja etenkin riista vaativat seurakseen täyteläisen punaviinin. Näistä perussäännöistä on kuitenkin lupa poiketa oman makunsa mukaan ja nauttia vaikkapa kuohuviiniä läpi koko aterian. Ravintolassa ruoalle kannattaa kysellä viinisuositusta tarjoilijalta.

Viini voi olla oleellinen osa ruokailua. Ateria voidaan aloittaa vaikkapa kuohuviinimaljalla, alkuruokaan yhdistää oma viininsä ja pääruokaan omansa. Jälkiruoan kanssa voikin nauttia lasin makeampaa viiniä. Hyvä tapa yhdistää viini ja ruoka on käyttää viiniä myös ruoanlaitossa. Perinteisen punaviinikastikkeen tuntevat kai kaikki, mutta viiniä voi lorauttaa tilkan lähes ruokaan kuin ruokaan hapokkuuden lisäämiseksi.

Viinin historia Suomessa

Viini on tullut Suomeen verrattain myöhään, vasta keskiajalla. Ensimmäiset säilyneet tiedot viinitilauksista ovat 1500-luvun loppupuolelta. Aluksi ainakaan kaikkea viiniä ei edes tarkoitettu juotavaksi, vaan siitä poltettiin edelleen väkevämpää viinaa. Ehtoollisviiniä kirkoissa taas on alettu tarjota 1600-luvun loppupuolelta lähtien. Juomakulttuuria on kuitenkin hallinnut kautta aikain olut, joka oli viiniä edullisempaa ja helpompaa itsekin valmistaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *