Suomalainen keittiö perustuu arkiruokaan

Suomalainen ruoka on saanut runsaasti vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Se ei kuitenkaan mukaile täysin minkään toisen maan ruokakulttuuria, vaan on aivan omansa. Suomen historiasta löytyy hankalia ajanjaksoja, jotka ovat myös vaikuttaneet maan ruokakulttuuriin. Yleisesti ottaen Suomessa laitettava ruoka on todella arkista ja siitä löytyy perinteisiä raaka-aineita, kuten perunaa, kasviksia ja lihaa. Osansa arkiseen ruokaan tuo myös se, että Suomessa ei ole ollut paljon niin sanottua rikasta yläluokkaista väestöä, joka olisi tuonut ruokakulttuuriin enemmän hienostuneisuutta.

Suomalaiselle ruoalle ominaista

Suomalainen ruoka on saanut vaikutteita niin ruotsalaisesta kuin venäläisestä ruoasta. Mausteita suomalaisessa ruoassa ei juurikaan käytetä suolaa lukuun ottamatta. Suolaa sen sijaan menee senkin edestä ja sitä lisätään ruokiin melko runsaasti. Myös maitotuotteilla on kova kysyntä Suomessa. Suomessa juodaan enemmän maitoa kuin missään muussa maassa. Myös muita maitotuotteita löytyy kauppojen hyllyiltä lukuisia. Näihin kuuluvat niin piimä, viili, jogurtit kuin erilaiset rahkat. Ei kannata unohtaa marjoja, joita voidaan lisätä vaikkapa jogurtin joukkoon. Suosituimpia marjoja ovat kaikki metsämarjat.

Suomalaista arkiruokaa

Suomalainen arkiruoka koostuu yleensä ainoastaan pääruoasta. Alkuruokia tarjoillaan vain hyvin harvoin, eivätkä jälkiruoatkaan ole niin yleisiä suomalaisissa kodeissa. Suomalaisten keskuudessa kaikkein suosituimpia ruokia ovat makaronilaatikko, maksalaatikko, lihapullat ja karjalanpaisti. Leipää syödään paljon ja sitä tarjoillaan jokaisen aterian lisukkeena. Leipää syödään myös välipalana sellaisenaan. Leivistä suosituimpia ovat ruisleipä sekä karjalanpiirakat. Yleisesti ottaen suomalainen arkiruoka on siis erittäin terveellistä, koska käytetyt raaka-aineet ovat luonnonmukaisia. Myös esimerkiksi ruisleipä on perinteistä vaaleaa paahtoleipää terveellisempi vaihtoehto, ja sitä kannattaa suosia pääasiallisena leipänä.

Alueelliset keittiöt Suomessa

Suomesta löytyy myös lukuisia alueellisia keittiöitä, joiden ruoat saattavat poiketa huomattavasti perinteisestä arkiruoasta. Ensimmäisenä täytyy nostaa esille saamelainen keittiö. Poronhoito ja kalastus näkyvät vahvasti saamelaisessa keittiössä. Poronliha ja kala ovatkin kaikista yleisimpiä proteiinin lähteitä. Sen lisäksi saamelaiseen keittiöön kuuluvat erilaiset marjat. Karjalainen keittiö taas luottaa karjalanpaistiin ja karjalanpiirakoihin. Karjalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta, joten pöydässä on aina runsaasti tarjottavaa. Näiden lisäksi Kuopio tunnetaan kalakukoistaan ja Tampere mustasta makkarasta. Oulun alueella taas rössypotut ovat tärkeä osa alueellista keittiötä.

Hiilihydraatit

Suomalainen keittiö tunnetaan parhaiten siitä, että hiilihydraattien lähteenä toimivat perunat. Näin on ollut jo kauan, mutta vähitellen perunan rinnalle ovat nousseet pasta ja riisi. Hiilihydraattien lähde siis vaihtelee näiden kolmen välillä. Jos näiden käyttöä vertailee, voi perunan edelleen huomata olevan kaikista suurimmassa roolissa. Perunaa syödään noin 60 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Riisin osuus taas on vain vaivaiset viisi kiloa vuodessa. Pasta taas ei pysty nousemaan lähellekään riisiä, ja sitä menee kaikista vähiten, kun puhutaan suomalaisten arkisyömisestä.

Viljat suuressa roolissa

Suomessa on kautta aikojen kasvatettu paljon viljaa. Vehnä, ruis, kaura ja ohra ovat raaka-aineita, joista voidaan valmistaa esimerkiksi leipää. Ruisleipä toki on yksi suomalaisen keittiön suosituimmista ruoista. Oikeaoppinen ruisleipä leivotaan aina taikinajuureen. Näin leipään saadaan sen vaatima maku. Keskiverto suomalainen syö noin 50 kiloa leipää vuodessa. Noin kolmannes koko syödystä leipämäärästä on ruisleipää. Ruisleivän lisäksi suomalaisten suosimia leipiä ovat esimerkiksi erilaiset rieskat, kuten perunarieska ja ohrarieska. Myös vehnästä ja kaurasta voidaan tehdä leipää, ja suomalaiset viljat ovatkin siis monikäyttöisiä.

Kalastus ja muut merenelävät

Suomessa on paljon järviä ja Suomea ympäröi myös meri. Täten ei siis ole ihmekään, että kalastus on tuonut ruoan pöytään jo vuosisatojen ajan. Suomessa pyydetään paljon kaloja ja niitä myös käytetään monipuolisesti. Järvikalat, kuten hauki ja ahven, ovat monen kalastajan suosiossa. Sen lisäksi myös lohta ja taimenta voidaan valmistaa monella eri tavalla. Muista merenelävistä ravut ovat myös kohtalaisen suosittuja. Kesäisin rapujuhlat täyttävätkin monen kalenterin ja rapuja suositaan myös tavallisen arkiruoan kanssa tarjottuna. Ravut eivät kuitenkaan yllä suosiossa kalojen tasolle.

Kuinka suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet?

Suomi on käynyt läpi monia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet omalta osaltaan myös suomalaiseen ruokakulttuuriin. Suomi on ollut osa Ruotsia ja noilta ajoilta tänne on periytynyt joitakin ruotsalaisen ruokakulttuurin tapoja ja raaka-aineita. Kun Suomi taas oli Venäjän vallan alaisena, sai ruokakulttuuri paljon vaikutteita idästä. Ei siis olekaan ihme, että tänä päivänä ruokakulttuuri on sekoitus itää ja länttä. Näiden lisäksi mukana on kuitenkin aivan omia elementtejä, jotka eivät ole tulleet mistään muusta ruokakulttuurista, vaan ovat kokonaan suomalaisen keittiön tuotoksia. Vielä 1950-luvulla elettiin köyhiä aikoja, jolloin ruokaa saattoi joutua säännöstelemään. Tällöin oli selvää, että kalliisiin tuontielintarvikkeisiin ei ollut varaa, vaan mahdollisimman paljon kasvatettiin itse. Noilta ajoilta on jäänyt suomalaisten rakkaus esimerkiksi perunaan ja moniin kasviksiin ja juureksiin. Modernimpaan aikaan tultaessa rinnalle ovat nousseet kuitenkin hieman erilaiset elementit, kuten ruokien voimakkaampi maustaminen. Nykyisin suomalainen keittiö voikin yhdistellä perinteisiä suomalaisia ruokia ja muualta tulevien ruokakulttuureiden piirteitä varsin luovalla tavalla. Näin voidaan säilyttää perinteikkyys, mutta tuoda siihen jotain uutta

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *