Möttöset ja porilaiset – pikaruoka Suomessa

Nakkikioskit ja niihin liittyvät muistot kuuluvat oleellisesti monien suomalaisten nuoruuteen. Nakkikioskilta eli snagarilta on haettu, paikkakunnasta ja vuosikymmenestä riippuen, keitettyjä nakkeja, ranskalaisia, porilaisia, möttösiä, makkaraperunoita, ananashampurilaisia, atomeja ja vetyjä. Snagareille on kokoonnuttu pienillä paikkakunnilla tapaamaan kavereita tai discon jälkeen haukkaamaan suolaista. Ne olivat ensimmäisiä Suomessa pikaruokaa tarjonneita yrityksiä.

Hampurilaisketjut haastavat nakkikioskit

Helsinkiin saapui nakkikioskien rinnalle 1970-luvulla Wimpy-hampurilaisketju kolmella ravintolallaan. Pian se sai seurakseen Carrolsin, ja myöhemmin Mc Donaldsin. Turussa valtaa piti kuitenkin suomalaisten oma hampurilaisketju Hesburger, jolla on edelleen vankka kannattajakuntansa Suomessa. 1980-luvulla Suomeen avattiin ensimmäisiä kebabravintoloita, jotka profiloituivat myös pian pikaruokapaikoiksi edullisilla hinnoillaan ja nopeasti saatavilla annoksillaan, kuten kebabrullilla.

Osa nakkikioskeista on onnistunut säilyttämään paikkansa kovassa kilpailussa retromaisella imagolla, mutta hampurilaisketjujen välillä käydään kovaa kilpailua. Suomalaisten keskuudessa kansainväliset ketjuravintolat herättävät mielenkiintoa. Esimerkiksi vuonna 2013 tauon jälkeen avautunut Burger King aiheutti avauspäivänä Helsingissä valtaisat jonot. Monista kansainvälisistä pikaruuista on saatu nauttia pitkään pääkaupunkiseudulla, mutta tilanne muualla Suomessa on toinen.

Nakit ja Muusit

Perinteisellä nakkikioskilla seisotaan ulkona, paisteella ja pakkasella, ja annokset saa pienestä luukusta. Pienimuotoista ruuan kaupustelua oli Suomessa jo 1800-luvulla, mutta makkaranmyynti alkoi yleistyä 1920-luvulla. Suomessa myytävän ruuan hygieniaa säädeltiin jo 1900-luvun alussa, eikä ruokaa voinut tarjoilla miten ja missä tahansa. Helsingin Olympialaiset tutustuttivat kansalaiset hampurilaisiin ja ranskalaisiin vuonna 1952.

Pikaruokaravintolat tulivat tutuiksi isojen kaupunkien nuorisolle, mutta kaupunkien ulkopuolella asuville vierailu sellaisessa oli usein mielenkiintoinen kokemus. Monille pienemmille paikkakunnille hampurilaisketjut levisivät Suomessa vasta 1990-luvulla. Sitä ennen hampurilaisia ja ranskalaisia syötiin nakkikioskeilla tai yksityisten omistamissa hampurilaisravintoloissa. Hampurilaisketjuja ennen pieniin kaupunkeihin saapuneet kebabravintolat olivat saaneet monissa paikoissa jalansijaa eksoottisten makujensa avulla.

Uusia pikaruokatuulia

Kansainvälisten ketjujen rantautuminen Suomeen on aina iso tapaus, josta tihkuvia uutisia odotetaan suurella mielenkiinnolla. Meksikolaistyylinen Taco Bell nostatti uuden kuumeen avatessaan ovensa vuonna 2017, ja ravintolaan jonotettiin useina päivinä. Uppopaistettuja kana-annoksia tarjoileva amerikkalainen Kentucky Fried Chicken koputtelee jo Suomen ovia, ja on luvannut avata maahan 50 ravintolaa saapuessaan.

Perinteisen pikaruuan rinnalle on nousemassa kuitenkin uudenlaisia pikaruokapaikkoja. Terveet elämäntavat, etniset maut ja ruuan puhtaus ovat pitkään pinnalla olleita trendejä, joita pikaruokapaikatkaan eivät voi Suomessa täysin sivuuttaa. Hampurilaisketjujen rasvassa paistettujen, majoneesia tihkuvien annosten rinnalla tarjottavat salaattiannokset eivät enää riitä niille, jotka vaativat myös pikaruualta nyt enemmän.

Vegeburger on tullut jäädäkseen

Täysin vegaaninen burger nousi joitakin vuosia sitten suureksi hitiksi maailmalla, ja viime vuonna se saatiin myös Suomeen. Vegaanisilla pikaruuilla odotetaankin olevan suuret markkinat myös Suomessa, jossa eettiset arvot ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaikuttavat vahvasti ruokailutottumuksiin. Vegaanisten tuotteiden rinnalle pikaruokapaikat ovat ottaneet myös gluteenittomia, maidottomia ja soijattomia vaihtoehtoja.

Suomen suosituimmaksi pikaruokaravintolaksi on valittu useita kertoja täytettyjä sämpylöitä myyvä Subway, jolla on myös tarjolla vegaaninen vaihtoehto. Samaa esimerkkiä ovat seuranneet myös monet hampurilaispaikat. Osa pikaruokapaikoista ei ole ainakaan vielä lähtenyt mukaan kilpailemaan vaihtoehtoisilla tarjottavilla. Useat kebabravintolat profiloituvat vahvasti lihaa tarjoavina paikkoina, mutta mukana on poikkeuksiakin, kuten seitanista valmistettavaa kebabia.

Erilaiset pikaruuat rantautuvat maailmalta

Suomalainen pikaruokakulttuuri on monipuolistunut kansalaisten innostuksen ja kansainvälistymisen myötä. Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ovat tuoneet mukanaan uusia makuja, kuten kebabin ja sushin. Molemmat ruuat olivat alussa monille tuntemattomia ja ihmeellisiä, mutta hiljalleen ne ovat sulautuneet suomalaiseen katukuvaan ja makumaailmaan. Isommissa kaupungeissa nakkikioskit saattavat olla jo eksoottisempia kuin ne.

Erilaiset pop-up ravintolat ja ravintolapäivä ovat saaneet suomalaiset suhtautumaan pikaruokaan aiempaa vähemmillä ennakkoluuloilla. Pikaruoka voi olla muutakin kuin hampurilainen ja cola. Tämän lisäksi muuttuva maailmantilanne ja kasvava terveysinnostus ovat edesauttaneet avaamaan markkinoita pienille, aiempaa laadukkaampaa pikaruokaa tarjoaville paikoille. Tulevaisuudessa pikaruokaskenellä saatetaan nähdä panimo-olutta, aasialaista street foodia ja artesaaniburgereita.

Pikaruuan tulevaisuus Suomessa

Suomessa avataan ennätystahtiin ravintoloita, ja ulkona syöminen lisääntyy jatkuvasti. Raja-aidat fine diningin ja pikaruokailun välillä ovat samalla kaatumassa. Pikaruokapaikan ei tarvitse olla oranssi halli, jossa tarjolla on aina samat annokset minimaalisin palveluin. Yhä useampi haluaa syödä hitaasti viikonlopun brunssilla, mutta karistaa viikon arki-illoista turhat ruuanvalmistukseen kuuluvat rituaalit.

Digitilaukset ja kotiinkuljetus ovat nopeasti kasvavia trendejä, joilta odotetaan sujuvuutta ja monipuolisuutta. Yhä useampi haluaa noutaa laadukkaan, mutta helpon ateriakokonaisuuden kotiin. Ruuasta on tullut aiempaa tärkeämpi osa vapaa-aikaa, ja monille festareiden pikaruoka tai ruokakauppaan avattu sushipiste ovat syy saapua paikalle muun tarjonnan ohella. Ruokaa, myös pikaruokaa, hifistellään.

Unohda roskaruoka, nyt tulee vastuullisuus

Kukaan ei halua enää syödä roskaruokaa, sillä jo pelkkä sana saa voimaan pahoin. Pikaruuastakin halutaan tehdä salonkikelpoista, ja ketjut ovatkin lähteneet markkinoimaan vastuullisuutta kierrätyksen ja alkutuotannon suhteen. Samaa vastuullisuutta haetaan nyt terveyden suhteen ja sen korostaminen on valttia. Terveys myy, eikä menestykseen riitä enää sama kuin ensimmäisten pikaruokaketjujen rantautuessa Suomeen.

Pikaruokailusta elämykselliseen ruokailuun

Uudet pikaruokaketjut eivät tarjoa ruokaa pahvipaketissa muovitarjottimella. Hampurilainen on kääritty ekologiseen paperiin, ja ranskalaiset saapuvat trendikkäästi puisessa korissa. Nakkikioskin luukun retroilua on haettu pitämällä annokset simppeleinä, mutta pikaruokailun leimasta halutaan eroon tarjoamalla elämyksiä paremman tarjoilun, esillepanon ja tunnelman avulla. Ollaan siirrytty uuteen ulottuvuuteen, johonkin pikaruokajonottelun ja valkoisten pöytäliinojen välimaastoon.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *